Kirjoitin keväällä pikkuplaneettojen ja komeettojen havaitsemisesta ja yllytin lukijoita laajentamaan harrastustaan tähän suuntaan. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä reagoinut mutta Turun Ursan Cereksen nro 64 sivuilta löytyy sentään Jani Laasasen kuva Plutosta, jonka kuvateksti kertoo otetun viime syyskuussa Kevolan tähtitornilla. Valitettavasti kuvanoton tarkempaa ajankohtaa ei mainita, joten tieteellisessä mielessä kuva on arvoton, ellei sitten Janilla itsellään ole aika muistissa. Alla Janin kuva Cereksen sivulta kopioituna.
 |
| Kuva1. Pluto kuvattuna Kevolassa syyskuussa 2021 |
Isän päivän ratoksi otin haasteeksi selvittää, milloin tuo kuva olisi ollut mahdollista ottaa. Aluksi selvitin, missä päin taivasta Pluto noihin aikoihin on majaillut. Siispä vain klikkaus NASAn sivuille ja sieltä valinnan kohteeksi Pluto ja havaintopaikaksi observatorio Turku-Kevola (löytyy valmiista taulukosta) ja ajankohdaksi syyskuu 2021. Efemeridin listauksesta sitten näkyi, että kuuttomia öitä on ollut syyskuun 12. kahta puolta, jolloin Pluton rektaskensio likimain oli 19h45m26s ja deklinaatio -22°53'30". Näillä tiedoilla kuvan 1 esittämä alue löytyikin helposti, tuolta. Linkistä saa halutun alueen kartan ja sieltä löytyvät tunnettujen tähtien koordinaatit. Hiirellä voi myös osoittaa mitä tahansa kartan osaa ja lukea paikan koordinaatit näytöltä. Alla käyttämäni kuvakooste Pluton paikan etsimisestä.
 |
| Kuva 2. Pluton paikka tähtikartalla |
Kuvassa alkuperäinen kuva on sen vasemmassa ylänurkassa ja kuvan alla alueelta löytyvien tunnettujen tähtien koordinaatit. Ko. tähdet on merkitty myös kuvaan ja silmämääräisesti arvioiden myös Pluton ja tähtien 1-4 keskipisteet.
Vasemman reunan isossa kuvassa tähtikartta on sovitettu alkuperäisen päälle mahdollisimman tarkoin samaan mittakaavaan ja asentoon siten, että alempi kuva kuitenkin vielä heikosti näkyy ylemmän läpi. Sovitus tehtiin ohjelmalla paint.net, jonka avulla kuvaa saattoi kiertää ja lineaarisesti venyttää ja vanuttaa mielin määrin.
Kuvasta näemme, ettei lineaarinen muunnos kuitenkaan pystynyt täysin tuottamaan alkuperäisen kaltaista kuvaa. Kevolan kuvaan pisteillä merkityt tähdet 1 ja 4 ovat nätisti tähtikartan rinkuloiden keskellä mutta tähdet 2 ja 3 eivät. Vääristymä on voinut syntyä kopioinnin monissa vaiheissa mutta todennäköisesti kuitenkin refraktion vaikutuksesta, joka varsinkin matallalla kuvatuissa kohteissa on kuvan eri osissa erilainen.
Kuvasta voi kuitenkin melko tarkasti arvioida Pluton paikan tähtikartalla, joka kursorilla osoittaen oli kuvaan merkitty R.A. = 19h45 36.349 DEC = -22°52'54.48"
Tunnettujen tähtien avulla paikan voi myös mitata suoraan kuvasta. Ohjelmalla ScanIt tämä myös onnistuu helposti. Kopioidaan vain mitattava kuva ohjelman työtilaan, annetaan kolmelle kuvan pisteelle koordinaatit ja aletaan mitata. Alla kuvakaappaus ohjelman koordinaatiston asettamisesta
 |
| Kuva 3. Mittausohjelman ScanIt koordinaatiston asetus |
Vertaustähtien koordinaatit ovat suoraan Simbad sivustolta, josta niiden formaatiksi on valittu asteet ja desimaaliluvut. Mittaustulos ei kuvassa näy mutta se oli RA= 296.40091° = 19h 45 36.218 DEC=-22.882052° = -22°52´55.39". Mittaustarkkuuden rajoissa tulos on yhtäpitävä kuvaan 2 merkityn visuaalisen havainnon kanssa. Optimaalisen tuloksen saamiseksi mitattavan kohteen tulisi kuitenkin sijaita vertaustähtien muodostaman kolmion sisäpuolella. Tässä tapauksessa näin ei ollut, minkä vuoksi tein saman mittauksen myös vertaustähtiä 123, 124 ja 234 käyttäen. Pluton lisäksi mittasin myös käyttämättä jääneen neljännen tähden ja laskin sille etäisyyden tähden luettelopaikkaan verrattuna. Alla olevassa taulukossa nämä ovat sarakkeessa Δ.
296.40148 -22.881883 296.42305 -22.859862 1 234 2.9"
296.40091 -22.882052 296.41045 -22.926088 2 134 3.4
296.40126 -22.881948 296.35604 -22.900893 3 124 2.7
296.40105 -22.882010 296.37160 -22.851192 4 123 2.3
Näemme, että Δ on tyypillisesti liki kymmenkertainen Pluton mittausten hajontaan verrattuna, mikä tietenkin oli odotettavissa, koska neljäs tähti oli näissä mittauksissa aina vertaustähtien muodostaman kolmion ulkopuolella.
Kevolan kuvan tarkemman ajankohdan selvittämiseksi hain vielä NASAn sivuilta tiheämmällä kammalla laaditun efemeridin, josta pieni pätkä alla.
Date__(UT)__HR:MN R.A._____(ICRF)_____DEC APmag S-brt *************************************************************** 2021-Sep-08 18:30 N 19 45 36.37 -22 52 55.0 14.374 9.061 2021-Sep-08 18:40 N 19 45 36.35 -22 52 55.0 14.374 9.061 2021-Sep-08 18:50 N 19 45 36.32 -22 52 55.1 14.374 9.061 2021-Sep-08 19:00 A 19 45 36.30 -22 52 55.2 14.374 9.061 2021-Sep-08 19:10 At 19 45 36.28 -22 52 55.3 14.374 9.061 2021-Sep-08 19:20 A 19 45 36.26 -22 52 55.4 14.374 9.061 2021-Sep-08 19:30 A 19 45 36.23 -22 52 55.4 14.374 9.061 2021-Sep-08 19:40 A 19 45 36.21 -22 52 55.5 14.374 9.061 2021-Sep-08 19:50 A 19 45 36.19 -22 52 55.6 14.374 9.061
Tämän tarkastelun perusteella näyttäisi kuva siis otetun noin klo 19:00 UT Kevolassa syyskuun 8.
Ollakseen hyödyllinen pitäisi näin hitaasti liikkuvan kohteen ajanoton tarkuus olla vähintään luokkaa +-5 min. Komeettakuvissa pitäisi sen kuitenkin olla ainakin kertaluokkaa parempi, mieluusti n. +-1 sek. Jos valotusaika on pidempi, pitää kuvausajaksi laskea valotuksen alku- ja loppuhetkien keskiarvo.
